30.11.2006

Sonyn HD-laitteistodemo
Erään valmistajan HD-laitteistodemo

Nyt tuntuu videoneuvottelun eteneminen HD-aikakauteen vihdoin alkaneen laajemmallakin rintamalla. Olen reilun kuukauden sisään nähnyt eri tilaisuuksissa live-demot neljän eri valmistajan (Lifesize, Polycom, Sony-IPELA ja Tandberg) HD-tasoon kykenevistä laitteista, ja pakko myöntää että odotan jo innolla päivää, jolloin nuo ovat levinneet kentälle laajemminkin...

Kuvaresoluutioista yleisesti

Aloitetaan huonoimmasta ja pahimmasta; kaikkein vanhimmat, usin ISDN-pohjaiset videoneuvottelulaitteet käyttivät QCIF-kuvaresoluutiota (176x144 pikseliä eli digikamera-asteikolla 0.02 megapikseliä). Tällainen 'postimerkkikuva' on tuttu myös yhdeksänkymmentäluvun modeeminopeuden streaming-videoista ja monien messengerien ja muiden pikaviestinten 'videoneuvotteluominaisuuksista' - käytetäänpä tätä myös 3G-puhelinten videoneuvottelussa.

Tavanomaisessa H.323-videoneuvottelussa käytetään vielä nykyään surullisen usein CIF-resoluutiota (0.1 Mpix eli n. neljännes tv-kuvan tarkkuudesta, eli hieman huonompi kuin vanhojen VHS-videoiden tarkkuus). Jotkut melko uudet videoneuvottelulaitteet ja -ohjelmistot pystyvät 4CIF-resoluutioon (0.4 Mpix eli vastaa dvd-levyjen tai digi-tv:n tarkkuutta), mutta useimmissa yli vuoden vanhoissa laitteissa tämän tarkkuuden käyttö laskee kuvan päivitysnopeuden tv-tyylisestä 25 kuvasta 12 kuvaan sekunnissa, jolloin liike vaikuttaa hieman nykivältä.

Uuden sukupolven videoneuvottelulaitteet pystyvät usein niinsanottuun 'pikku-HD'-resoluutioon (vastaa n. 1 Megapikselin digikameran tarkkuutta). Tämä 720 pystypikselin tarkkuus vastaa hieman kavennettua WideXGA-resoluutiota ja näinollen melko tarkasti myös useiden markkinoilla olevien isojen plasma- ja LCD-näyttöjen (ja tykkien) resoluutiota, joten tällaiselta katsottuna kuva on erittäin terävä ja huomattavasti esimerkiksi tällaiselle näytölle skaalattua DVD-kuvaa parempi. Lisäksi uudet HD-tason laitteet tavoittavat tämän tarkkuuden luonnollisella (25 tai 30 kuvaa sekunnissa) päivitysnopeudella, jolloin liikkeetkin toistuvat luonnollisen oloisina yhteysnopeuden riittäessä.

Järein näkemistäni laitteista pystyi jopa 'aitoon HD-kuvaan' (n. 2 Megapikselin tarkkuuteen). Tämä 1080-pystyresoluutionumerolla tunnettu tarkkuus on siis käytännössä vielä tuplasti pikku-hd:tä tarkempi, ja on tulossa suuremmin julkisuuteen mm. HD-televisiokanavien ja Blue-Ray ja HD-DVD soitinten ja -tallenteiden muodossa. Noh, niidenkin markkinoille tuloa on tässä jo odoteltu kotvasen aikaa...

Teräväpiirron vaatimukset ja seuraamukset

Tarkkuuden parantuessa verkkoyhteydet ovat koetuksella, ja näinollen HD-tason kuvassa käytetäänkin yleensä kehittynyttä H.264 pakkausta. Tämä puolestaan vaatii aivan erilaisia prosessointitehoja kuin vanhemmat videoneuvottelussa käytetyt koodekit, joten vanhojen laitteiden päivittäminen HD-tasoon onnistuu erittäin harvoissa tapauksissa. Käytännössä hyvän HD-tasoisen videokuvan välittämiseen voisi sanoa tarvittavan mielellään vähintään 1Mb yhteysnopeus - kyllähän kuva toki kulkee hitaammallakin, mutta esimerkiksi kameraa käännettäessä kuva usein palikoituu pienemmillä nopeuksilla erittäin helposti liikkeen ajaksi. Järein demoissa näkemäni HD-videoneuvottelulaite pystyi jopa 8Mbps nopeuksiin. Toisaalta esimerkiksi HD-DVD teräväpiirtolevyissä soitinten vaatimuksiin kuuluu tuki vähintään 36.55Mbps purkunopeuksiin, ja Blue-Ray:n spesifikaatioissa vähimmäisvaatimukseksi on laitettu jopa 54 Mbps.

Eräät laitevalmistajat ovat painottaneet, että HD-kuvan lisäksi 'HD-videoneuvotteluun' kuuluu myös yhtä laadukas ääni ja datajako jne. Tämä onkin hyvä huomioida, sillä loppujen lopuksi hieno kuva ei paljoa ilahduta, jos ääni on kuitenkin puhelintasoa. Näinollen monet uusista HD-neuvottelulaitteista pystyvät vielä vallallaolevien 3khz ja 7khz:n äänikaistojen sijaan esimerkiksi 14:khz tai 22khz:n äänikoodekkien käyttöön.

Eli?

Uuden sukupolven videoneuvottelulaitteet alkavat vihdoin ilmestyä lajalla rintamalla markkinoille, ja pystyvät huiman laatuiseen kuvaan ja ääneen edelliseen sukupolveen verrattuna. Ainakin yliopistoverkoissa, missä kaistanleveys ei useinkaan ole ongelma, voisi toivoa näiden yleistyvän etenkin opetus- ja luentokäytön puolella. Mielenkiintoista on myös nähdä, tuleeko HD verkkovideon puolelle jossain välissä - toistaiseksi verkot eivät kyllä HD:n unicast-streamingiin oikein riittäisi, joten alku ehkä nähdään isompien tapahtumien multicastien parissa.

Kuten kollegani usein huomauttaa, tekniikan noustua tarpeeksi hyvälle tasolla, suuremmaksi kysymykseksi alkavat nousta sisällölliset ja 'esiinpanoon' liittyvät asiat; kun tekniikka toimii ja on hyvää (tai jopa erinomaista), niin huomio kiinnittyykin esimerkiksi neuvottelutilojen valaisun tai äänentoiston puutteisiin - ja toki itse puhuttavaan asiaan...

Linkkejä

Kommentoi

Erota kappaleet kahdella rivinvaihdolla. Ei HTML-merkkausta.

Viesti

Nimi

Kotisivu

Sähköposti

Edit